Skenaarioiden analysointikehikkosmily.gif

Jaroslavl, Ella 15 v.
Petäjävesi, Jere 13 v.
Petäjävesi, Juuso
Petäjävesi, Kalle
Petäjävesi, Paavo-ope
1. "Tavoitteiden taso" ja millaisia kehittymisprosesseja oppimisympäristö oppijalle mahdollistaa ja tukee?
Oppilas ymmärtää historian merkityksen yksittäiselle ihmiselle arkipäivässä ja oppii olemaan ylpeä oman ympäristönsä historiasta.
Tiedon löytäminen eri lähteistä ja niiden vertailu ryhmän omiin ennakoituihin ajatuksiin.

Tiedon aktiiviseen rakentamiseen perustuva, uuden oppimistyylin hallitseminen.
Sosio-kontruktiivisen oppimistyylin opetteleminen.
2. Tuettu oppimismenetelmä?
havainnoiva, kokemuksellinen
tutkiva ja havainnoiva oppiminen
havainnoiva oppiminen
tietoa keräävä, tietoa analysoiva, havainnoiva ja päättelevä oppiminen
vertaistuki; muut opettajat ja yhteistyökumppanit, kirjallisuus
3. Resurssit?
a) tietolähteet
b) työkalut
c) kognitiiviset työkalut (ajattelun työkalut)
d) tietokoneet / muut laitteet
d) tila
a) museot, internet, opettajat, kartta, haastatellut ihmiset
b) silmät, kieli, kamera, päiväkirja, pedanet, tieotokone
c) opettajien laatimat tehtävät, havainnointi, haastattelut
d) tietokone, kamera
e) Jyväskylän kaupunki, Jaroslavlin kaupunki, museot
a) internet, kirjat koululla, kirjastossa ja maakunta-arkistossa, Keski-Suomen museo, Alvar Aalto -museo
b) vihko, kynä, tietokone, oppimappi (tiedon keruuta ja varten)
c) kerätyn tiedon pohjalta päättely, vertaaminen oletuksiin
d) tietokone
e)linux/kirjastoluokka, Jyväskylän kaupungin kirjasto, maakunta-arkisto
a) kirkko, kellotapuli, hautausmaa, ennakkonn kerätty tieto
b) kamera, paperi ja kynä
Samat kuin kahdessa edellisessä skenaariossa.
kirjallisuus
3. Oppimisympäristön tarjoama konteksti / ilmiö? (+oppimistilanteen ja prosessin yleinen hahmottelu)
henkilö havannoi ja vertaa kahta hyvin erilaista ympäristöä ja ymmärtää havaintojensa pohjalta sen, miten ympäritöjen erilaisuus vaikuttaa ihmisen tapaan ajatella ja kokea elinympäristönsä.
oppilas ennakoi omiin kokemuksiinsa ja aikaisemmin oppimaansa pohjaten millaista elämää nuori on keski-Suomessa viettänyt 1800-luvulla ja vertaa sitä löytämiinsä tietoihin
Ympäristö herättää kysymyksiä jo menneen ajan elämänmuodosta ja nuoren elämästä 1800-luvulla.
Oppilas suunnittelee itse oppimisen prosessiaan, kerää tietoa, tutkii kohdetta, tekee päätelmiä
oppiminen tapahtuu luokan ulkopuolella; epävarmuuden sieto, roolin muuttumisen sieto,
4. Osaamisen ja oppimisprosessin dokumentoiminen, näkyväksi tuleminen?
Päiväkirjamerkinnät ja muistiinpanot, valokuvat, merkinnät karttoihin, piirrokset, kirjatut haastattelut
Oppimappiin kerätyt oletukset, tiedot ja lähdeluettelo
valokuvaaminen, ryhmän jäsenten tietojen kerääminen ja vertailu, päättely tiedon ja materiaalin pohjalta
kirjoittaa oppimispäiväkirjaa?
Oppimispäiväkirja?
5. Toimijat ja toimijoiden roolit ? (+sitouttaminen)
- Opettajat: tehtävien valmistelijat ja matkan järjestelijät, oppilaiden ohjaajat matkalla - Oppilaat: Havainnoijia, päättelijöitä, haastattelijoita, muistiinkirjaajia
Opettaja tiedonetsimisen ohjaaja, kirjastohenkilökunta samoin, oppilaat tiedonetsijöitä, päättelijöitä ja vertailijoita
Juuso=havainnoija, päättelijä
opettaja=havoinnin ohjaaja
Kalle=tiedon kerääjä, havainnoitisja ja päättelijä
Opettaja =oppimisen ohjaaja ja oppija
opettaja =oppija samalla kun ohjaa
oppilas= ohjaaja, joka ei tiedosta/tiedä rooliaan ohjaajana
6. Prosessien määrittely (jokaiselle toimijalle jne.)

OPettaja: Aiheeseen johdatteleva opetuskeskustelu, tiedonetsinnän ohjaaja
Oppilas: oletusten tekijä,
tiedonetsijä
Kirjastotyöntekijä:tiedonetsinnän ohjaaja



7. Oppimisen ohjauksen kohteet(ohjaus laajana käsitteenä)
a)motivaation / intressin synnyttäminen ja ylläpito
b)intentionaalisen (tavoitteellisen ja tietoisen) oppimisen tuki
c)oppijan havainnoinnin ohjaaminen
d)oppijan oman / yhteisen tiedonrakentelun tuki
e)reflektiivisyyden edistäminen / tuki
f)ongelmanratkaisuprosessin tuki
g)hajautetun (fyysinen + sosiaalinen) kognition tuki
h)yhteistoiminnallisuuden ja vuorovaikutuksen, dialogin tuki
i)innovatiivisuuden ja luovuuden tuki
-a) matkalle lähtö, vastavierailijoiden jälleentapaaminen ja uusiin tutustuminen, valinnan mahdollisuus tehtäväaiheesta oman mielenkiinnon mukaan, päiväkirja (selkeä tuotos), näyttely kokemuksista, elämyksellisyys
b) johdatteleva tehtäväpaketti, museokäynnit
c) tehtäväpaketti, keskustelut opettajien kanssa
d) havainnointi, kaupunkikierroksiin, perhehaastatteluihin, keskusteluihin opettajien, muiden oppilaiden ja isäntäperheen kanssa
e) päiväkirja, valokuvat
f)
g) mukana olevat opettajat, isäntäperhe ja muut oppilaat
h)
i) kannustus, keskustelut, tavoitteen muistaminen
a) Oppilaalla heikko motivaatio, joka herää vasta välineen =tietokoneen kautta. Ylläpito tapahtuu tekemällä asioita eri tavoin kuin yleensä, esim. vierailut museoon, kirjastoon ja kirkkoon.
b) ryhmän valitsema lopputyö aiheesta
c) opettajan ohjaus esim. aluksi nettiosoitteita, joista oppilas aloittaa, ryhmän muut jäsenet yrittävät myös ohjata
d) tietolähteet, oma päättely, ryhmän sisäinen keskustelu, ryhmien välinen vuorovaikutus, yksilöiden välinen vuorovaikutus
e) vuorovaikutus opettajan varsinkin alussa ja vertailua muiden ryhmien kanssa, kerätyn tiedon vertaamista oletettuun tietoon
f)opettajat ja muut asiantuntijat sekä kerätty tieto
g)
h)oman ryhmän tuki, luokan tuki ja jatkuva dialogi opettajan kanssa
i) oman ryhmän jäsenet, opettaja, koulun ulkopuoliset oppimisympäristöt: Petäjäveden kirkko, museot, kirjasto
Motivaatiota pitää yllä itsenäinen työskentely, omien päätösten tekeminen työskentelyprosessin aikana, havaintojen dokumentointi valokuvaamalla. Tietoisen oppimisen tukena toimivat opettaja ja museolehtori havaintojen ohjaajina. Ne ovat myös reflektoinnin välineitä. Joonas voi kysyä neuvoa, testata heillä havainnontikohteita, dokumentointia ja päätelmiään. Joonaksen havainnointia ohjaa opettajan lisäksi aikaisempi toiminta omassa ryhmässä sekä keskustelut muiden ryhmien töistä.Mikäli varsinaisia ongelmia syntyy, tukena ovat tietolähteet, opettajat ja muut asiantuntijat. Vuorovaikutus on jatkuvaa ja siihen Juuso saa tukea opettajalta ja myös muulta ryhmältä. Petäjäveden kirkko ympäristönä antaa tukea luovuudelle ja uudelle ajattelumallille.
KOhteena ensisijaisesti uuden oppimistyylin omaksuminen. Opettaja tavoitteellisesti tukena. Opettajat ohjaavat havainnointia.Samoin muut ryhmän jäsenet.Oppija reflektoi oppimispäiväkirjassaan sekä vuorovaikutuksessa opettajien, muiden aikuisten ja toisten oppijoiden kanssa. Sosiaalisen kognition tukea tarvitaan kun Kalle ei varsinkaan alussa siedä epävarmuutta ja hän kyseenalaistaa uuden oppimisen muodon. Opettaja on voimakkain tuki tässä.
Paavo kokee motivoivana tehdä jotain eri tavoin kuin ennen. Työskentely koulun ulkopuolella myös motivoi. Oppilaiden innostuminen prosessista ja esim.epävarmuuden siedotokyvyn kasvaminen pitävät yllä motivaatiota. Yhteistyön tekeminen muiden opettajien kanssa. Oppimisen tukena on vertaistuki muilta aikuisilta, samoin oppilaiden työskentely ja uusien asioiden hallitseminen esim. uuden oppimistyylin omaksuminen toimivat tukena.Kirjallisuus, joka liittyy aiheeseen, on myös tukena. Oppilaat ohjaavat opettajan havainnointia. Tiedonrakentaminen pohjautuu kirjallisuuden lukemiselle ja keskusteluille kollegoiden kanssa.. Paavo reflektoi keskustellessan muiden opettajien kanssa sekä pitämällä päiväkirjaa. Ongelmien ilmetessä hän pohtii niitä muiden opettejien jayhteistylkumppaneiden kanssa. Oppimisympäristö tukee myös opettajan luovuutta.
...