Benchmarkkaus ohjeet


Benchmarkkaus voitaisiin suomentaa esimerkiksi vertailukehittämiseksi, jossa jotain toista ”malli”- projektia peilataan omaan kehittämishankkeeseen. Benchmarkkauksen avulla hahmotetaan myös syvällisesti missä ollaan menossa, millaisia tekijöitä täytyy huomioida ja miten omaa kehittämishanketta on tarkoitus viedä eteenpäin. Se myös antaa analyyttistä ja kaikkien hyödynnettävää tietoa benchmarkkauksen kohteena olevasta projektista ja sen kehittämisprosessista sekä tuotoksista. (Tarkastelunkohde tässä tehtävässä keskittyy ”malli”-projektiin.)

Tavoitteena on benchmarkata itse valitsemasi oppimisympäristöjen tai opetuksen/oppimisen kehittämiseen liittyvä hanke. Hanke voi olla toteutettu EU-hanke, ESR- tai EAKR-hanke, Leonardo-hake, yliopistojen, instittuutien tms. tai kuntien tekemä kehittämishanke tai OPH:n rahoittama hanke. Hanke voi olla kotimainen tai ulkomainen. Edellytys benchmarkkaukselle kuitenkin on, että hanke on päättynyt tai päättymäisillään ja että se on riittävän hyvin dokumentoitu. Hankkeista tietoa ja hankkeiden WWW-sivuja löydät edellä mainittujen tahojen sivuilta tai voit vaikka vilkaista ITK-konferenssin aikaisempien vuosien esityksiä. (Tarvittaessa kertaa Internetin tiedonhaun perusteet osoitteesta: www.edu.fi/kenguru)

Analysoi ja esittele benchmarkkauksen kohteena olevasta ”malli”-projektista lyhyesti seuraavat tekijät:

Projektin etenemisen perusasiat:
1. Kehittämisen tavoitteet projektissa
2. Kehittämisen lähtökohdat, tarveanalyysi, kohderyhmäanalyysi ja muut mahdollisesti lähtökohtien kannalta keskeiset projektin esiselvitykset. Miksi projekti oli tärkeä toteuttaa ja mielekäs?
3. Miten projektin työsuunnitelma (esim. työpaketit eli WPs/Work Packages) etene, millaisia vaiheita projektissa oli? Oliko se aikataulutettu ja oliko eri vaiheiden riippuvuussuhteet määritelty?
4. Mitkä olivat projektin välituotokset ja lopputuotokset (esim. deliverables ja oucomes)?
5. Projektiorganisaatio
6. Vakiintuivatko projektin tuotokset / toimintamallit käytäntöön osaksi eri tahojen normaalia toimintaa? ”Mitä projektista jäi käteen ja muiden hyödynnettäväksi?”
7. Miten olisit perustellut projektin rahoittamista, jos olisit rahoittajatahon edustaja?


Asiantuntijuus ja osaaminen projektissa / tiedonhallinta:
1. Millaisia asiantuntijoita projektissa toimi? Mikä oli projektin henkilöstön osaamisprofiili?
2. Mitä muita, esim. ulkopuolisia resursseja / asiantuntijuutta projektissa hyödynnettiin?
3. Miten projektissa kehittämistyön pohjalta saatua tietoa hyödynnettiin ja miten se dokumentoitiin?
4. Miten tiedonkulku ja yhteisöllinen työskentely oli projektissa järjestetty? Oliko yhteinen työskentelyalusta? Kokoukset? Workshopit? jne
5. Esittele keskeinen projektissa tuotettu tieto
6. Miten projektista tiedotettiin? Miten projektin tuotoksia levitettiin projektin aikana ja projektin jälkeen?

Peilaaminen omaan kehittämishankkeeseen
1. Miten suhteuttaisit oman kehittämishankkeen benchmarkkauksen kohteena olevaan projektiin?
2. Mitä asioita tästä projektista ja sen etenemisestä voisit hyödyntää omassa kehittämishankkeessa ja sen eteenpäinviemisessä?


Benchmarkkauksen voi tehdä mainiosti myös pari tai tiimityönä.

Valitse alla olevasta listasta itsellesi sivu, jolle lähdet benchmarkkausta työstämään. Lisää tälle uudelle sivulle nimesi ja benchmarkkauksen kohteena olevan projektin tiedot sekä linkki tämän projektin WWW-sivuille.


Benchmarkkaukset